|
8.8.2014 Neljänsuora, Pappisten lava (C) Tuulikki |
5kk sitten päivittänyt viimeksi. Mitäköhän tässä tapahtunut. No, kesä meni seesteisesti. Maija, Mirka ja koiralauma viettivät kesän lähes kokonaan täällä. Koirat saivat rallata vapaana ja itsehän painelin töissä miten kuten ehdin.
Huhtikuussa hankin moottoripyörän, korttia sitten odotettiinkin heinäkuun loppuun että ikä tulee täys ja sen jälkeen on kilometrejä tullut jokunen tuhat, kun tuli tuota työmatkaa ajeltua.
Kesällä tuli käytyä vähän vähemmän tansseissa, mutta elokuussa kärpänen puraisi taas ja Neljänsuoraa, Aikalisää ja Hurmaa tuli käytyä katsomassa. :) Ensimmäisen kerran kävin katsomassa Neljänsuoraa Laurilan lavalla. En ole koskaan ennen käynyt Laurilassa, vaikka se onkin lähin tanssilavani :D Tällä kertaa lähdin ja tuli hieman tanssittuakin, mutta pääasiassa aika meni fiilistellessä musiikkia :)
Sen jälkeen suunta oli Pappisiin niinikään Neljänsuoraa kuuntelemaan eikä yhtään tullut pistettyä pahaksi että Aikalisä oli myös soittelemassa hyvää musiikkia siellä :)
Sen jälkeen hetki taukoa mutta Pappisten reissun jälkeen tanssijalkaa jäi vipattamaan pahasti. 30.8. kyselin kavereilta lähtiskö joku Riutanharjulle katsomaan Hurmaa, mutta kun toi kaveriporukka oli nihkeetä mukaanlähtijää niin sehän tarkoitti sitä että Yamaha alle ja suunta Riihimäelle! Hiukan jännätti tulla takaisin pimeässä prätkällä, mutta hyvä musiikki mp3:sta ja Hurman huppari(ja taskussa poikien levy) ja pieni juttutuokio poikien kanssa lämmitti mukavasti mieltä ja kroppaakin :)
12.9. Hurma oli Esakalliolla joten pakkohan sinne oli siis suunnata. :) Mukaan lähti kummityttö Mirka ja käytiin samalla vähän opettelemassa fuskun alkeitakin :) Reissulta tarttui mukaan myös jokunen kuvakin tällä kertaa. Yleensä kun en ehdi/jaksa kuvailla vaan keskityn musiikkiin. Osa kuvista on Mirkan ottamia mun kameralla :)
Miksi mä tykkään Hurmasta? No ehkä eniten muhun vetoaa biisien sanat ja keikoilla ehdottomasti poikien lavaesiintyminen ja yli kaiken rakastan sitä fiilistä, kun pojat selkeesti nauttii siitä esiintymisestä ja hommasta mitä ne tekee, saati että osaavat välittää sitä myös yleisöön. :) Kussakin artistissa on hyvät puolensa. Musta on ihan mahtavaa kuunnella ja keskittyä yhden artistin soittamiseen. Aleksin kitarasoolot, Harrin haitarinsoitto, Jarnon bassoilut, Henkan rummutus ja viimeisenä muttei vähimpänä tietysti Jaakon kosketinsoitanta. Noista ehkä eniten kuitenkin toi Harri/harmonikka kun ite myös soitan harmonikkaa. Tosin mä olen varmaan aina ikuisesti katkera kun en koskaan tuu olemaan noin hyvä :D
Mä tosiaankin arvostan kaikkia maailman artisteja jotka pystyy tekemään keikkaa, tekevät sitä siks että tykkäävät siitä ja osaavat oikeasti soittaa valitsemaansa instrumenttia. Siihen todellakin on uponnut tuhansia harjoittelutunteja ja kunnon instrumentitkaan ei oo mitään ihan kirppistavaraa :P